Kesän luetut 2013

Kesä on loppumaisillaan ja illat pimenevät... mutta mikäs sen parempaa kuin kärrätä kirjastosta kasan kirjoja, kääriytyä peittoon ja villasukkiin, ja unohtaa talven tulo hyvän kirjan parissa.
Koska en lue niin paljon kuukausittain, ajattelin kerätä tähän kesän aikana lukemani eli siis kesäkuun, heinäkuun ja elokuun kirjat.
__________________________________

Stephenie Meyer:
Twilight (2005)

Tämän luin kesäkuun alussa, kun olin (taas) keskellä pääsykoerumbaa. Olin päättänyt jo tammikuussa, etten lue mitään muuta kuin pääsykoekirjoja ennen kuin pääsykokeet ovat ohi. Viime metreillä aloin kuitenkin tuntea pääni hajoavan, joten luovutin ja päätin sallia itselleni "aivot off-asentoon" -kirjan iltalukemiseksi. Sukulaisen hyllystä löytyi Twilight, jonka ajattelin olevan paras kirja juuri siihen hetkeen; tästä en ainakaan innostuisi liikaa että pääsykoekirjat unohtuisi. Taisin kuitenkin olla enemmän puutteessa kuin olin ajatellutkaan, koska en malttanut laskea kirjaa käsistäni... Olin teininä yksi näistä Twilight-faneista, mutta en ollut sen vaiheen jälkeen lukenut Meyerin kirjoja. Nyt huomasin Twilightin naurettavat puolet, mutta siltipähän jaksoin lukea ja välillä jopa tykkäsin! Kai tässä kirjassa jokin vetovoima sittenkin on. Samaan syssyyn ajattelin lukevani New Moonin, mutta en kestänyt kuin kaksi ensimmäistä sivua...

Thomas Harris:
Punainen lohikäärme (1981)
Uhrilampaat (1988)

Charlaine Harris:
Dead Until Dark (2001)
Living Dead in Dallas (2002)
Club Dead (2003)
Dead to the World (2004)
Dead as a Doornail (2005)
Definitely Dead (2006)
All Together Dead (2007)

Vanhempieni luona ollessa aloitin tämän sarjan lukemisen uudelleen. Luin kirjoja kuitenkin siihen tahtiin, etten ehtinyt blogata kuin vain ensimmäisestä kirjasta. Seuraavien kirjojen juonet sekoittuivat autuaasti keskenään, enkä enää muista mistä kirjasta tykkäsin eniten... Joka kirjassa oli jotain kivaa, yleensä kuitenkin joko kirjan alku tai loppu olivat tylsiä. Aloin huomata pientä toistoa rakenteessa, tuntui siltä että kun kirjan varsinainen juoni oli saatu päätökseen, alkoi ikäänkuin uusi tarina/pohjustus seuraavaan kirjaan. Nämä pohjustukset teki mieli hypätä yli ja jatkaa vain suoraan seuraavaan kirjaan... 7.kirjassa tosiaan alkoi sitten Sookie pursuta korvista ja ties mistä, joten lopetin siihen. Jatkan kun jaksan. Lainasin kirjastosta myös Sookie Stackhouse -novellikokoelman, ehkä sen avulla voisi yrittää palautua tähän maailmaan taas takaisin.

Jaana Kapari-Jatta:
Pollomuhku ja Posityyhtynen (2008)

Charlaine Harris: Dead Until Dark

Dead Until Dark (2001)
Orion Publishing Group
326 s.
kieli: englanti
mistä minulle: alunperin tilattu kirjakaupasta, nyt otin omasta hyllystä.
arvosana: ★★★★

"I'd been waiting for the vampire for years when he walked into the bar."

Luin Thomas Harrisin Punaisen lohikäärmeen liian nopeasti, mutta onneksi tulin lomalle lapsuudenkotiini, johon olen jättänyt suurimman osan kirjoistani. Nyt tartuin yhden suosikkisarjani ensimmäiseen kirjaan, johon tutustuin, kun minulla oli menossa teinivuosieni vampyyri-kausi. Miksikään Twilightiksi tämä ei kuitenkaan paljastunut, tai ehkä "aikuisten twilightiksi". Olin nuorena aikuisena, että wow, tässähän tapahtuu jotain muutakin kuin käsistä pitelyä! Aloitin tämän sarjan lukemisen ennen kuin suomennokset ilmestyivät, joten en tiedä kuinka laadukkaita ne ovat. Kaikkia sanoja en ymmärtänyt, mutta englanti oli tarpeeksi helppolukuista, joten tämän luki suht nopeasti.

Sookie Stackhouse on tarjoilija pienessä kaupungissa Lousianassa ja hänen päivänsä kuluvat siihen, kun hän yrittää pitää muiden ajatuksia poissa mielestään, sillä hän on telepaatikko. Kuitenkin jo toisella sivulla vampyyri astuu baariin, jossa Sookie työskentelee ja jännitys alkaa. Harrisin luomassa maailmassa vampyyrit ovat tulleet "ulos arkuista" pari vuotta sitten, kun japanilaiset keksivät synteettisen veren. Nyt he voivat kulkea vapaana omina itsenään "eivätkä ole vaaraksi" ihmisille. Sookien ja Billin välillä alkaa tietysti kipinöidä, mutta kun Sookien työkavereita alkaa yksitellen kuolla ja paikalliset epäilevät vampyyrejä, Sookie alkaa itsekin tutkia asiaa.

Tämän lukemisesta on itseasiassa jo vähän aikaa, joten en osaa kirjoittaa tähän mitään syvällistä pohdintaa, mutta hyvää viihdettä tämä oli! Harris osaa kirjoittaa sillä tavalla kutkuttavasti, että on pakko vain lukea eteenpäin, että tietää mitä hahmoille on tapahtunut. Hänen tyylissään on jotain hauskaa, kun hän kirjoittaa ihan tavallisista asioista, joita nainen kokee elämässään. "Onneksi puin tänään pitsitangat enkä mummoalushousuja", "miksi minulla täytyy olla kuukautiset juuri tänään!" -tyyliin. Joidenkin mielestä tuollaisten yksityiskohtien kertominen on turhanpäiväistä, ja olenkin yleensä samaa mieltä, mutta välillä on kivaa lukea tavallisista ongelmista, joita kirjojen päähenkilöt eivät tunnu yleensä koskaan kokevan.

Sookie Stackhouse / The Southern Vampire Mysteries -sarjassa on mielenkiintoisia hahmoja ja jännittäviä tapahtumia, mutta täytyy myöntää, että kyllä tämäkin alkaa ajan kuluessa puuduttamaan. Tällä hetkellä luen kirjaa numero 7 ja alkaa tässä olla jo ähky yliluonnollisten olioiden kanssa seurustelusta, vampyyreiden egoista ja Sookien ongelmista. Aluksi luin sarjaa pari päivää per kirja, mutta nyt vitkutan All Together Deadia muutaman kymmenen sivun päivätahtia. Ehkä olisi aika lukea jotain muuta välissä?

PS. Aloin katsomaan True Blood-tv-sarjaa uudestaan (katsoin sitä 2 ensimmäistä kautta sen ilmestyessä), koska muistini mukaan se oli viihdyttävä -- mutta tämähän on ihan kauhea! En muistanutkaan kuinka ärsyttävä Bill ja hänen tapansa sanoa Sookien nimi "SOOKIEHHH" oli... Jotain jännitystä tässä sentään on siltä osalta, että tv-sarja ja kirjat eivät täsmää kuin vain päätapahtumiltaan.