tiistai 17. syyskuuta 2013

Coverflip: sukupuolipainotteiset kannet


Kuva täältä.

Vastaa rehellisesti: kun näit ylläolevan kirjankannen, mitä ajattelit?
Hrrr, kuinka pinkki, tuota en kyllä lue.
Joku aivoton teinityttöjen kirja taas...
Hmm, taidan kuulua kohdeyleisöön, mutta pojat eivät varmasti!

Itse voin myöntää rehellisesti, että kierrän tuonnäköiset kirjat kaukaa kirjastossa että kirjakaupoissa. Kyseinen kirjankansi ei suinkaan ole "pahimmasta" päästä, mutta silmiäni häikäisee yleisesti pinkin, kiekuraisten kirjaimien, sydämien, tähtien ja glitterin käyttö kirjojen kansissa (ja oikeastaan missä vain). Toki edellä mainittuja asioita voi käyttää, mutta hyvän maun rajoissa. Tiedän, että ei pitäisi olla syrjivä ja ennakkoluuloinen, mutta pinkki vain toimii erittäin hyvänä karkotteena minun kohdallani. Ja ajattelen että kai kustannustoimittajat, graafikot ynnä muut tietävät mitä tekevät, kun mainostavat kirjaa "tyttöjen jutuilla"? Itse saan siitä käsityksen, että kirjan kohdeyleisö on nuori teinityttö, joka pukeutuu kirkkaisiin vaatteisiin, tykkää meikeistä ja juoruilee kavereidensa kanssa pojista.

Tämä ei ole kuitenkaan aina totta ja "tyttömäinen" kansi ei aina ole yhtä kuin "tyttöjen kirja". Vaikka kirjailija olisi nainen tai päähenkilö olisi tyttö, ei tarkoita sitä etteikö esim. nuori poika voisi lukea kyseistä kirjaa. Kannet vain tuppaavat olemaan hämääviä. Tarinassa ei välttämättä mainita kertaakaan meikkejä tai juoruilua. Päähenkilö voi olla jopa kerrottu pojan näkökulmasta, mutta silti kansi on tehty "tyttömäiseksi", koska joku tuotantotiimissä on ajatellut kyseessä olevan "tyttöjen kirja" (olen törmännyt tällaiseenkin). Tämän kirjailija Maureen Johnson haluaa muuttaa. "As Johnson points out, just the fact that its author is female or its protagonist is female doesn’t mean that a book Can Only Be Read By Women." (Fix the girly book covers!, Washington Post)


Washington Post esittää asian tyhjentävästi.


6. toukokuuta 2013 Maureen Johnson twiittasi:
"I do wish I had a dime for every email I get that says, 'Please put a non-girly cover on your book so I can read it. - signed, A Guy'."
Ja niin syntyi idea haasteeseen nimeltä "Coverflip" hänen 77 000 seuraajalleen. Ideana oli valita tunnettu kirja, kuvitella kirjailijan sukupuolen vastakkaiseksi, kuvitella miltä kirjankansi näyttäisi ja sitten toteuttaa se. Haaste järjestettiin muutama kuukausi sitten, mutta sen herättämä keskustelu on edelleen ilmassa satunnaisesti, joten ajattelin itsekin nostaa tämän aiheen esiin.



Alkuperäinen.                                   Coverflip.



Yllä kaksi esimerkkiä Coverflipin tuottamasta sadosta (kuvat täältä). Jos pitäisi valita molemmista vaihtoehdoista kumman lukisin vain kannen perusteella, valitsisin Throne of Glassista miesmäisen/androgyynisen kannen omaavan kirjan [coverflip] ja A Game of Thronesista edelleen miesmäisen/androgyynisen kannen [alkuperäinen] (vaikka olenkin sitä mieltä, että alkuperäinen kansi on turhan tylsä). Mutta tässä A Game of Thronesin kohdalla on kyseessä vain tämän yhden ihmisen näkemys "tyttömäisestä" kannesta. Uskon, että on olemassa "tyttömäisiä" kansia, jotka voivat samaan aikaan näyttää tyylikkäiltä ja kiinnostavilta.

"When I see or hear the terms "light," "fluffy," "breezy," or "beach read"... 95% of the time, they are talking about books written by women. -- I hear their predictions about those books. -- Again, I hear the same things. 'Oh, that's just some romance.' 'I'll read that when I just want something brainless.'" (Coverflip, Huffington Post)

“I’ve never seen ‘chick lit’ used in a positive critical light. It’s invariably something seen as lesser than literature. It’s wrong. The label gets slapped on things pretty indiscriminately. The only common factor is that the books are by and for women. Period. Easiest case in point: Jane Austen. I’ve seen so many people call Jane Austen ‘chick lit.’ It goes on and on.” (Breaking Bias, SLJ)

"And the simple fact of the matter is, if you are a female author, you are much more likely to get the package that suggests the book is of a lower perceived quality. Because it’s “girly,” which is somehow inherently different and easier on the palate. -- woman is simple more likely to get the soft-sell cover with the warm glow and the feeling of smooth jazz blowing off of it [than a man]." (The Gender Coverup, Huffington Post)

Mutta totta sekin, että eivät naiskirjailijat aina saa pinkkiä ja kiiltävää kantta kirjalleen, esim. Suzanne Collinsin Nälkäpeli-kannet ovat minusta hyviä ja androgyynisiä, että jopa pikkuveljeni, joka harvoin lukee, luki ne ja tykkäsi. En tiedä mikä vaikuttaa siihen kuinka laadukkaan kannen kyseessä oleva kirja aina saa. Sen olen kuitenkin ymmärtänyt, että harvoinpa kuitenkaan itse kirjailija saa vaikuttaa päätökseen. Luin myös kerran erään graafikon haastattelun, joka kertoi ettei aina saa välttämättä edes lukea kirjaa ennen kannen tekemistä. Joskus hän saa vain tiivistelmän, joskus korjaamattoman raapaleen, joskus sitten valmiin kirjan. Eipä sitten ihme, jos joskus kansi ei vastaa yhtään kirjan tarinaa.

4 kommenttia:

  1. Kiitos kiinnostavasta jutusta! Olen usein miettinyt, miten lukisin kirjoja, jos en tietäisi niiden kirjoittajasta mitään - ikää, sukupuolta, kotimaata..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mietin minäkin. Ja kun listaan vielä lisää kirjankannen... Kuinkahan monta hyvää kirjaa on jäänyt lukematta vain sen vuoksi että kansi on ollut huono/tylsä?

      Poista
  2. Tämä oli hyvä juttu, josta pitäisi keskutella enemmän. Olen joskus tosiaan itsekin pohtinut kirjankansia - onko kansillakin omat genrensä? Pitäisi kyseenalaistaa enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, tämä on myös oikeastaan tosi laaja aihe, josta oli vaikea kirjoittaa vain yhdessä postauksessa. Olisi kiva lukea myös jonkun toisen ajatuksia tästä! Myönnän, että minuun vaikuttaa tosi paljon millainen kansi kirjalla on, jos joku ei ole sitä erikseen suositellut/minulla on jokin vahva syy lukea kirja muuten.

      Poista