perjantai 27. kesäkuuta 2014

Kesän paras lukuhetki

Luettua elämää -blogin Elina aloitti kesäkuun alussa Kesän paras lukuhetki -haasteen, jossa hän haastoi (kirja)bloggaajat kuvaamaan parhaan lukuhetkensä. Minusta haasteen idea oli ihana; kirjoja on tietty ihanaa lukea, mutta myös kauniiden kirjakuvien ihailu on kivaa. 

Päätin osallistua haasteeseen, vaikka epäilinkin pystyisinkö/muistaisinko ottamaan kuvaa kesäni parhaasta lukuhetkestä. Kesä ei ole vielä ohi, mutta minusta tuntuu, että koin jo sen parhaan lukuhetkeni.

Päivä oli lukumaratonin jälkeinen aamupäivä, aurinko paistoi pilvien rakosista ja oli sopivan viileää. Makasin lasitetun terassin sohvalla, kattoikkunan alla lukien Annan nuoruusvuosia. Välillä laskin kirjan alas ja nautin liikkuvien pilvien katselusta. Oli ihanan hiljaista, saatoin nauttia vain lintujen viserryksestä ja tuulen havinasta. Annan toilailut saivat hyvälle tuulelle ja tunsin oloni todella rauhalliseksi.



Jos joskus omistan omakotitalon, ehdottomasti rakennutan tällaisen nurkan lukemista varten (niiden muiden kirjanurkkausten lisäksi tietty). Kirjan tyyliin sopien oli oikein romanttista, vaikkakin täytyy myöntää, että kyllähän se aurinkokin häikäisi ja se yksi tietty kärpänen välillä pörräten häiritsi idyllistä tunnelmaani!

maanantai 23. kesäkuuta 2014

Lukumaraton-kooste


Olin mukana Blogistanian kesälukumaraton III:ssa 19.6.2014 ja sain luettua yhteensä 555 sivua. Olen iloinen, että päätin kokeilla lukumaratonia, koska päällisin puolin maraton meni osaltani oikein mukavasti. Näin jälkikäteen kyllä tulee mieleen asioita, jotka olisi voinut tehdä paremmin. Tässä valmistelupostaukseni ja tässä lukumaratonin päivittyvä postaus.

Olin kasannut valmiiksi pinon kirjoja, jotka kiinnostivat minua tai olivat minulla kesken. Olin ajatellut kuunnella äänikirjaa polkiessani töistä kotiin maratonpäivänä, tekeväni nopeasti jotain yksinkertaista ruokaa ja valitsevani isosta pinosta jonkin kirjan ja rauhoittua juhannuksen kotona. Suunnitelmani kuitenkin muuttuivat heti alkuunsa. En viettäisi juhannusta kotonani, vaan minut napattaisiin autolla töistä suoraan juhannuksen viettopaikkaamme. Tämä toi ongelmia sekä ruuanlaiton, kirjapinon sekä teknologian kanssa.

Mikä meni hyvin

En viettänytkään lukumaratonia kotona, mikä osottautui hyväksi suunnitelmanvaihdoksi. Kun en ollut kotona, ylimääräiset asiat eivät häirinneet keskittymistäni. Minulla ei ollut läppäriäni mukana, joten Netflix tai muu internetin maailma ei pystynyt houkuttelemaan minua. Vaikka ulkona oli suurimman osan ajasta huono sää, pääsin kuitenkin lukemaan lasitetulle parvekkeelle, missä raikasta ilmaa riitti. Pelkäsin lukevani vain lastenkirjoja, mutta sain luettua myös yhden romaanin, H. G. Wellsin Aikakoneen, vaikka eihän se paksu ollutkaan. Läppäristä huolimatta sain päivitettyä muutaman kerran etenemistäni ja tsempattua muita. Pystyin ottamaan maratonin rennosti, minulla ei juurikaan ollut suorituspaineita. Sain myös päivitettyä kirjabingoani, mistä olen iloinen.

Mikä meni huonosti

Koska en viettänytkään lukumaratonia kotona, pystyin ottamaan hätäisesti vain 1/3 kirjapinostani mukaan ja vaihtoehtoni vähenivät kummasti. Luin torstai-iltana lähinnä vain lyhyitä lastenkirjoja -- ja koska ne olivat lyhyitä minusta tuntui, etten päässyt ollenkaan lukemisen makuun. En saanut "flowta" päälle kuin vasta seuraavana päivänä. Luin liian monta lyhyttä kirjaa peräjälkeen; minun olisi kannattanut säästää niitä esim. Aikakoneen lukemisen tauoille. Koska oli juhannus, nopean ruuanlaiton sijasta grillasimme ja kävimme saunassa, mikä vei rutkasti aikaa lukemiselta. Sauna sai minut myös väsymään nopeammin. Ensikerralla taidan jättää lukumaratonin välistä, jos se on päällekkäin tällaisen juhlapäivän kanssa. Minulla ei ollut omaa läppäriäni mukana, mikä tietysti antoi enemmän rauhaa lukemiseen, mutta se hankaloitti päivittämistä ja muiden maratoonareiden seuraamista. Älypuhelimeni sai minut hulluksi, kun ei antanut minun päivittää postaustani. Ensikerralla tarkistan, että läppäri on lähettyvillä -- minulle lukumaraton kuitenkin edustaa lähinnä yhteisötapahtumaa, se on yksi lukumaratonin kivoista piirteistä. Epäilen onnistuisiko minulta maratoonaaminen yksin.

__________________________

Huonot puolet näyttävät pidemmältä listalta, mutta kaikin puolin lukumaraton meni osaltani hyvin. Ei jäänyt paha maku suuhun ja ehdottomasti aion kokeilla tätä uudelleen. Tämä oli hyvä muistutus minulle, että kirjaa voi myös lukea keskellä päivää -- aina ei tarvi odottaa sinne nukkumaanmenoon.

__________________________

En jaksa kirjoittaa lukemistani lukumaraton-kirjoista erikseen, joten tässä niistäkin lyhyet koosteet:

William Joyce: Morris Lessmore ja tuhansien tarinoiden talo (2013) / The Fantastic Flying Books of Mr. Morris Lessmore (2011),Tammi, 
Olin iskenyt silmäni tähän kuvakirjaan eräällä kirjakauppareissullani. Ihastuin kuvituksiin heti. Kirja vapautui kirjastosta juuri sopivasti maratonia varten, joten pakkohan tämä oli lainata. Kirja kertoo kauniin tarinan tarinoita rakastavasta Morris Lessmoresta ja tämän kirjaystävistä. Kirja oli kaunis kaikinpuolin, mutta nähtyäni Oscarin voittaneen lyhytanimaation, johon kirja perustuu, en voinut antaa kirjalle täyttä viittä tähteä. Pakko sanoa, että lyhytanimaatio toimi kohdallani paremmin; sävellys voitti minut puolelleen. Tällä rastin kirjabingosta kohdan "Lastenkirja".

Thorarinn Leifsson: Iskän salaisuus - kirja lapsille joilla on ongelmavanhemmat (2010) / Fars store hemmelighed (2009), Idun,  
Kuulin tästä kirjasta täysin sattumalta, mutta lasten-/nuortenkirja joka kertoo kannibaali-isästä oli pakko saada käsiin. Kirjan kieli oli tönkköä ja liiottelua oli hieman liikaa, mutta karmiva kuvitus sopi hyvin tarinaan. Vaikea sanoa, onko tästä kirjasta apua ongelmavanhempien lapsille, mutta minusta lukeminen oli ihan jännittävää. Pakko kuitenkin sanoa, että en olisi antanut tälle noinkaan monta tähteä, jos tarinan alkuasetelma ei olisi noin radikaali ja uusi. Tällä rastin kirjabingosta kohdan "Lainattu kirja" (jos tähän siis sopii kirjastosta lainattu kirja?).

Darren Shan: Friikkisirkus -manga (2013), Sangatsu Manga, 
Olen kuullut Darren Shanin kirjoista, näinpä pätkänkin vuoden 2009 elokuvasta. Kuitenkaan hänen kirjansa eivät ole minua hirveämmin kiinnostaneet. Käsittääkseni manga poikkeaa hieman alkuperäisestä -- niin tai näin, se ei kuitenkaan saanut minua innostumaan tarinasta, vaikka hyviä ideoita siellä toki oli. Piirrostyyli oli välillä karkeaa ja juonen kulku oli tökkivää. Saattaisin pitää kirjasta, mutta minusta tarina kuulostaa melko keskinkertaiselta. Jätän siis tämän tarinan tähän; kirjana, mangana, elokuvana.

H. G. Wells: Aikakone (1917) / The Time Machine (1985), Gummerus, 
Jostain nappasin tämän Goodreadsin lukulistalleni, josta sen sitten bongasin maratonia varten sen lyhyyden vuoksi. Kirjassa Aikamatkaaja matkustaa tulevaisuuteen vuoteen 802 701. Siellä hän tapaa kaksi kansaa; maan päällä asuvat eloit ja maan alla asuvat morlokit. Tarinan idea on todella mielenkiintoinen, varsinkin kun miettii milloin tämä julkaistiin, mutta kirjaa oli raskasta lukea. Minulla oli vieläpä v. 1917-painos, mikä vilisi vanhahtavia sanoja. Tietysti se jollain tavalla loi myös tunnelmaa. Yleisesti idea oli hyvä, mutta toteutus keskinkertainen. Tällä rastin kirjabingosta kohdan "Klassikko".

Ville&Aino Tietäväinen: Vain pahaa unta (2013), WSOY, 
Harmittelin, ettei tämä voittanut viime vuonna Juniori Finlandiaa, olisi minusta sen ansainnut. Tämä oli oikein ihastuttava, tekisi niin mieli ostaa tämä jollekin sukulaislapselle. Vaikea kylläkin arvioida minkäikäiselle tämä sopisi, jotkut kuvat oli aika pelottavia! Kuvitus oli kyllä tämän kirjan vahvuus; Villen ja Ainon yhteispiirrokset olivat upeita. Tällä rastin kirjabingosta kohdan "Palkittu kirja" (voitti Tulenkantaja-palkinnon vuonna 2014).


lauantai 21. kesäkuuta 2014

Jean Webster: Setä Pitkäsääri (1912)

Setä Pitkäsääri (7. painos, 1994) / Daddy-Long-Legs (1912)
WSOY
176 s.
kuvitus: Jean Webster
kansi: ?
kieli: suomi (suomentanut Tyyni Haapanen-Tallgren)
mistä minulle: kirjastosta.
arvosana: 

"Joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko oli Ihan Kamala Päivä - se päivä oli kauhea odottaa, tuima kestää ja hyvä unohtaa pian."

Kuulin sattumalta tästä kirjasta. Törmäsin netissä listaan, missä oli listattu animaatioita, jotka perustuivat johonkin klassikkokirjaan. Huomasin, että tästä kirjasta tehty japanilainen animaatiosarja on esitetty myös Suomessa, vaikken minä sitä koskaan lapsena katsonutkaan. Sain animaation käsiini ja olen katsonut sitä vähän matkaan, mutta ainakin sen pätkän perusteella minkä näin, pidän kirjasta enemmän. Kirjassa päähenkilö on vanhempi ja menee korkeakouluun, animaatiossa hän pääsee lukioon.

Setä Pitkäsääri kertoo Judy Abbotista, joka on 17-vuotias orpolapsi. Hän on koko elämänsä asunut orpokodissa tehden vaatimattomia töitä ja huolehtien nuoremmista lapsista. Kuitenkin eräs orpokotia valvovan johtokunnan jäsen päättää kustantaa Judyn korkeakouluun, jotta hän voisi opiskella ja tulla suureksi kirjailijaksi. Ehtona tälle nimettömänä pysyvä johtokunnan jäsen haluaa saada kirjeen Judylta joka kuukausi, jotta tämä kertoisi muun muassa opiskelustaan. Vastauksia Judy ei kuitenkaan saisi. Judy osoittaa kirjeensä "Setä Pitkäsäärelle", sillä muuta hän ei ole miehestä nähnyt kuin hänen pitkän varjonsa.

Voisi sanoa, että kirja koostuu kahdesta osasta; alkuasetelman selittämisestä ja Judyn kirjeistä. Kesti vähän aikaa ennen kuin tarina alkoi minua kiinnostaa, mutta muutaman Judyn kirjeen luettuani olin koukussa. Lukemista oli vaikea lopettaa, toisaalta myöskin siksi ettei kirjaa ole jaettu lukuihin, vaan kirjeet jatkuvat peräkkäin. Oli hauskaa seurata, miten Judy aloitti ja lopetti kirjeensä eri tavalla melkein joka kerta, ja kuinka nopeasti hänen mielensä muuttui kirjeestä toiseen, kun seurasi kirjeiden päivämääriä.

Tällainen asetelma oli minulle uusi, en ole koskaan ennen lukenut kirjaa, jonka tarina etenisi yksinpuheluna vain kirjeiden kautta. Toisaalta se on aika yksipuolista; lukija saa kuulla tarinasta vain yhden henkilön näkökulman ja siitäkin vain sen osan, mitä hän päättää kirjoittaa. Mutta toisaalta se oli minusta jotenkin virkistävää, mielikuvitukseni pääsi laukkaamaan vapaana. Pohdin lukiessani mitäköhän asioita Judy on ehkä ymmärtänyt väärin tai mitä hän on jättänyt kertomatta. En tiedä kuinka yleinen tällainen kertomisratkaisu on, mutta minusta tuntuu että tämä samainen tarina ja tyyli millä se on kerrottu sopisi hyvin myös modernimpaan versioon (olisi kiinnostavaa lukea 2000-luvun Setä Pitkäsäärestä!).

Tarinan lopussa on pieni käänne, joka ei kuitenkaan minulle tullut yllätyksenä, sillä olin vahingossa spoilannut itseäni. Loppujen lopuksi se ei kuitenkaan haitannut, sillä oli hauskaa tunnistaa ne pienet vihjeet, jotka viittasivat yllätykseen. Luulen kuitenkin, että ilman spoilaantumistakin olisin arvannut loppuratkaisun etukäteen vihjeiden perusteella.

Setä Pitkäsääri oli oikein ihastuttava kirja, vaikka viimeksi luin tyttökirjoja ala-asteella. Kirjaa oli kiva lukea, mutta kyllähän se vanhanaikainen kirjoitustyyli vähän häiritsi ja Judy oli ärsyttävä paikoitellen. Jos lukutunnelma olisi täydet viisi tähteä, tarina olisi ehkä kolme.
Myöskin koko "setä"-aspekti sai kulmani vähän nousemaan; sedästä tuli aluksi mieleen vain "namusetä" ja alkuperäisestä nimestä Daddy-Long-Legs taas saa väärän mielikuvan "isukki". Judyn ja sedän suhde olikin mielestäni vähän arveluttava, mutta ehkä sen voi laittaa aikakauden piikkiin.

Voin tätä siis suositella kaikille tyttökirjoista pitäville ja heillekin, jotka eivät niitä lue, jos tykkäävät historiallisista kirjoista. Minusta oli mielenkiintoista kuulla sen ajan tyttöjen koulunkäynnistä ja lukea Judyn "arastavasta anarkiasta". Kun otin tarinan vastaan sellaisena kuin se oli, nautin sen lukemisesta oikein paljon, puutteista huolimatta. Luin tämän kirjan kyllä juuri sopivaan aikaan.

Tällä kirjalla saan merkattua kirjabingoon ensimmäisen ruutuni "alle 200 sivua"!



torstai 19. kesäkuuta 2014

Kesälukumaraton alkaa... nyt!

Lukumaratonin logo: M. Carole
Noh, ei ala ihan juuri nyt, sillä olen vielä töissä. Ajattelin kuitenkin julkaista jo tämän postauksen, mihin päivittelen edistymistäni. En malttaisi odottaa! Sormeni syyhyävät jo tarttumaan johonkin kirjaan. Suunnitelmat muuttuivat jo osaksi sen verran, etten aloitakaan Sormusten ritarit -äänikirjalla, vaikka saatan sitä toki jossain vaiheessa kuunnella. Anna minun lukea enemmän -blogissa voi käydä tarkistamassa muutkin maratonin osallistujat ja käydä tsemppaamassa.

Maratoniin varaamaani kirjakasaan kuuluu mm. ohukaisia (H. G. Wells: Aikakone, George Orwell: Eläinten vallankumous); sarjakuvia (Darren Shan: Friikkisirkus & Vampyyrin oppipoika, Marjane Satrapi: Persepolis, Aino&Ville Tietäväinen: Vain pahaa unta, Katsuhiro Otomo: Akira vol.1, Laurens Sach: Pride and Prejudice The Graphic Novel); lasten-/nuortenkirjoja (L. M. Montgomery: Annan nuoruusvuodet, Oscar Wilde: Onnellinen prinssi ja muita tarinoita); paksukaisia (Lars Kepler: Hypnotisoija, Robin Hobb: Salamurhaajan oppipoika, Vladimir Nabokov: Lolita, Ursula Le Guin: Kertomuksia Maamereltä); ja pari muuta viime hetken yllätystä.

Noista kirjoista minulla on kesken Hypnotisoija ja Kertomuksia Maamereltä. Tavoitteena olisi jatkaa niitä edes hiukan, tutustua ennenlukemattomiin sarjakuviin (esim. Vain pahaa unta) ja aloittaa ehkä jotakin paksukaista. En oikein ole ole tällä hetkellä hirveän fantasiafiiliksissä, mutta tyttökirjat kiinnostaisi. Olen edelleen Setä Pitkäsäären (tästä postausta myöhemmin!) maailmassa, joten Annan nuoruusvuodet voisi iskeä juuri nyt. Saa nähdä mihin ensimmäisenä tartun!

________________________________________

Klo 18:25

Virallisesti aloitin lukumaratonin 18:10. Näin ne suunnitelmat muuttuvat... Myöskin siinä mielessä, että aloitin pinoni ulkopuolisella kirjalla; löysin viime hetkellä kirjastosta kauan kaipaamani William Joycen Morris Lessmore ja tuhansien tarinoiden talo -kuvakirjan. En vain voinut jättää kirjaa hyllyyn. Nyt sen luin ja se oli oikein ihastuttava. Varsinkin kuvitus ja asettelu toimivat todella hyvin. Kirja oli vain aivan liian lyhyt! "Morris yritti pitää kirjat jonkinmoisessa järjestyksessä, mutta ne menivät aina sikin sokin. Murhenäytelmät kaipasivat piristystä ja vierailivat huvinäytelmien luona. Tietosanakirjat kyllästyivät tosiasioihin ja levähtivät sarjakuvien ja romaanien parissa. Talossa vallitsi suloinen sekasorto." En tiedä oliko tämä paras kirja aloittaa lukumaraton, vähän vaikea oli keskittyä. Nyt kuitenkin valitsemaan uutta kirjaa!
Sivuja luettu: 50



Klo 21:19
Morris Lessmoren jälkeen tartuin Thórarinn Leifssonin Iskän salaisuus - kirja lapsille joilla on ongelmavanhemmat. Tämänkin nappasin viime hetkellä mukaan. Kuulin tästä kirjasta vasta pari päivää sitten, mutta piti päästä lukemaan heti, oli kirjan idea niin absurdi. Kirja kertoo perheestä, jolla on kauhea salaisuus. Perheen isä on kannibaali ja syö ihmisiä salaa. Kirjan kieli oli vähän tönkköä ja yksinkertaista, mutta oikein liioiteltuja tapahtumia oli hauskaa (ja järkyttävää) lukea. Kirjassa oli aika karmiva kuvituskin. Minkähänikäisille tämä on oikein tarkoitettu? Yritin aloittaa Darren Shanin Friikkisirkus-mangaa, mutta luovutin ensimmäisen luvun jälkeen. Ei oikein innostanut. Saatan kokeilla myöhemmin uudelleen. Tällä hetkellä luennassa on H. G. Wellsin Aikakone, mutta vaikuttaa vähän liian vaikealta maratonkirjaksi (ja minulle yleensäkin)...
Sivuja luettu: 240

Klo 11:45
Luin eilen illalla noin 20 sivua Aikakoneesta, sitten Wellsin selitykset avaruuden ulottuvuuksista ja saunan lämpö saivat minut nukahtamaan hetkessä. Eilen luin siis noin 6 tunnin ajan, vaikea kyllä sanoa kuinka iso osa siitä oli tehokasta lukuaikaa. Tänään jatkoin Aikakoneen lukemista n. klo 8:30 ja luin välissä myös Vain pahaa unta -kuvakirjan. Se oli hyvä, ideana ja kuvituksen puolesta varsinkin. Ainon ja Villen yhteispiirrokset olivat hienoja. Aikakone on aika raskasta luettavaa, pelkästään suomennos on vuodelta 1917, joten kieli on vanhahtavaa ja siitä on vaikea saada otetta. Urheasti aion kuitenkin jatkaa, onhan tässä vielä reilu 6 tuntia aikaa.
Sivuja luettu: 356

Klo 18:10
Ohi on! Viime metreillä alkoi jo silmät lupsahtelemaan kiinni, vaikka pidinkin parin tunnin tauon grillatessa. Sain kuitenkin Aikakoneen luettua loppuun, ihan mielenkiintoinen tarina loppujen lopuksi, kunhan muistaa minä vuonna se alunperin ilmestyi. Luin myös vähän vastahankaisesti Friikkisirkuksen loppuun. Hyviä ideoita siinä oli, mutta aika keskenkertainen kuitenkin. En usko, että koskaan jatkan mangan (tai kirjasarjan) lukemista. Aloitin myös Annan nuoruusvuodet -kirjaa, mutta ehdin lukea siitä vain 18 sivua.

Yhteensä sain siis luettua lukumaratonin aikana 555 sivua.

Nyt jatkan juhannuksen viettoani, mutta aion julkaista maratonista koostepostauksen, kunhan ehdin. Hyvää juhannusta kaikille!

maanantai 16. kesäkuuta 2014

Ensimmäinen lukumaratonini! (valmistelua)

Lukumaratonin logo: M. Carole

Tämän viikon torstaina 19.6.2014 aion osallistua ensimmäiseen lukumaratoniini, Blogistanian kesälukumaraton III:een. Ohjeet voi käydä lukemassa (ja osallistua myös) Anna minun lukea enemmän -blogissa.

Kuulin ensimmäistä kertaa lukumaraton-konseptista viime vuonna, kun aloitin itse kirjabloggaamisen. Muiden tiheätahtista pikapäivittelyä oli kiva seurata, mutta ajattelin itse heti, että tuo ei ole minulle. Tarvitsen ehdottomasti tiettyä fiilistä lukemiseen, että se tuntuu kivalta. Parin viime vuoden aikana olen lukenut joitakin kirjoja monta tuntia putkeen vain muutaman kerran. Niinä kertoina olen ollut niin innostunut tarinasta, että olen raahannut kirjaa mukanani melkeinpä kaikkialle. Se on kiva tunne, mutta en usko, että pystyn uusimaan sen tunteen pakolla. En halua ottaa liikaa paineita lukemisesta.

Nyt kuitenkin jostain syystä innostuin lukumaratonista! Kyllähän minulla noita lukemista kaipaavia, ikuisesti yöpöydällä lojuavia kirjaston kirjoja on, mutta ihan perimmäistä syytä en osaa sanoa miksi tällä kertaa päätin osallistua tähän kesälukumaratoniin. Nyt kuitenkin olen jo innoissani miettinyt mitä kaikkea luettavaa sitä olisi ja mitä löytäisi. En tiedä löydänkö sen "nyt-haluan-lukea-24-tuntia-putkeen"-fiiliksen torstaina, mutta ainakin suunnittelu on kivaa. Ja annoin jo itselleni valmiiksi anteeksi, jos en jaksa lukea yhtäjaksoisesti, kunhan saan edes muutaman kymmenen sivun luettua. Ensimmäistä kertaa tätä kokeilen, joten en halua, että tästä jää paha maku suuhun.

Minulla tosiaan on joitakin kirjaston kirjoja yöpöydällä mitä pitäisi lukea pois, mutta kävin silti tänään vielä kirjastossa etsimässä lisää lukemista, jotta vaihtoehtoja olisi enemmän ja repertuaari olisi monipuolisempi. Löysin lisää sarjakuvia ja parin ohuen kirjan (olin valmiiksi valinnut muutaman lyhyen kirjan Goodreadsin "to-read"-listaltani sivumäärän perusteella).

Olen töissä torstaina ja pääsen klo17, mutta aion aloittaa oman ajanottoni itseasiassa juuri silloin. Minulla on pari levyä jäljellä Sormusten ritarit -äänikirjasta, jota olen kuunnellut parin kuukauden ajan työ-/kotiintulomatkoilla. Aion aloittaa siis sillä. Muuten kirjakasani näyttää tältä:


On sarjakuvaa, klassikkoa, fantasiaa, tyttökirjaa... Kaikkia en tietenkään yritä lukea, välttämättä edes vilkaista, mutta tuntuu lohdullisemmalta että on paljon vaihtoehtoja. Yritän vielä jakaa pinon kirjoista muutaman sanan ennen torstaita, jos ehdin.

Hyvää lukumaratonia kaikille etukäteen!

torstai 12. kesäkuuta 2014

1-vuotissyntymäpäivä!

Hieman vaikea uskoa, että tämä päivä 12.6.2014 tulisi. Olen suoraan sanottuna ylpeä itsestäni, että olen onnistunut pitämään blogiani jo vuoden ajan, vaikken ole koko ajan jaksanut olla kovin aktiivinen. Minulle, joka jättää yleensä kaiken kesken, tämä on hyvä saavutus. Aloitin tämän blogin alunperin siksi, että saisin kiinni taas rakkaasta lukemisharrastuksestani ja että pääsisin harjoittelemaan kirjoittamista. Jos en olisi tehnyt blogistani julkista, en olisi varmaan koskaan päässyt näin pitkälle.
Siitä olen kiitollinen, että olen saanut jopa 33 seuraajaa! Jokaisesta lukijasta olen iloinen, sillä toivoin blogiani seurattavan edes ikkirikkipiikkisen, vaikka alunperin perustinkin tämän blogin itseäni varten. Olen innoissani jokaisesta kommentista minkä saan ja pyrin vastaamaan kaikkiin. Katselukertoja sivuni on saanut tähän mennessä 4141 eli keskimäärin 345 ihmistä on vieraillut blogissani kuukausittain ja 11 ihmistä päivittäin. Ehkä suurin osa saattaa olla robotteja tai muita, mutta olen silti iloinen!

Aloitin blogiharrastukseni lyhyellä ja ympäripyöreällä itseni esittelyllä, mutta ensimmäinen kirja-arvosteluni oli Thomas Harrisin Punaisesta lohikäärmeestä. Ei mitenkään huono kirja aloittaa. Muuten sitten yritin tehdä blogiin täyttöpostauksia 30 päivän kirjahaasteen kanssa, jonka unohdin kuitenkin melko nopeasti; ehkä sen vielä joskus saan tehtyä loppuun. Suurimmaksi osaksi postaukseni ovat koostuneet kirja-arvosteluista, mutta välillä olen kirjoittanut myös jostain muusta. Kuten viime vuoden syyskuussa yritin nostaa aihetta esille sukupuolipainotteisista kansista. Minua itse kiinnostaisi lukea tällaisista aiheista enemmänkin kirjablogeissa, mutta huono sellaista on vaatia, kun en osaa itsekään näyttää esimerkkiä...

Vuonna 2013 kesäkuusta joulukuuhun luin 16 romaania, 1 tietokirjan, 1 sarjakuva-albumin ja kasan muita sarjakuvia, joista bloggasin 11 kirjasta. Kesken jätin 2 kirjaa.
Tämän vuoden tammikuusta toukokuun loppuun luin 9 romaania, 2 tietokirjaa, 2 sarjakuva-albumia ja kasan muita sarjakuvia, joista bloggasin 13 kirjasta. Kesken jätin 2 kirjaa.

Eli yhteensä vuoden aikana luin 28 kirjaa eli noin 2,3 kirjaa kuukaudessa eli noin puoli kirjaa viikossa. Olen ylpeä itsestäni, kun miettii mistä aloitin. Ennen blogin alottamista luin ehkä 2,3 kirjaa puolessa vuodessa...

Eniten luin fantasiaa (10), toiseksi eniten urbaania fantasiaa (7). Sen jälkeen jännitystä (4), kauhua (3), huumoria (2), romantiikkaa (2), satuja (1), scifiä (1). Englanninkielistä kirjallisuutta (13), käännettyä kirjallisuutta (14), kotimaista kirjallisuutta (4). En ole yhtään yllättynyt, että fantasiaa tuli luettua eniten, mutta vähän nolottaa kun nyt katson tuota listaa. Voisin ehdottomasti alkaa ryömiä ulos mukavuusalueeltani. No, ainakin tänä kesänä olisi tarkoitus lukea enemmän dekkareita.

Naisten kirjoittamia kirjoja luin 22, miesten kirjoittamia kirjoja taas 8. En ole aikaisemmin kiinnittänyt huomiota lukemieni kirjojen kirjoittajien sukupuoleen, mutta luulin että listassani mieskirjailijoita olisi enemmänkin. Ainakin välillä tuntuu tämän olevan miesvaltainen ala, en sitten tiedä yleisistä tilastoista.

2010-luvun kirjoja luin 5, 2000-luvun kirjoja luin 13, 1990-luvun kirjoja luin 6 ja sitä vanhempia luin 6. Minulle näyttää hyvältä, että olen lukenut myös vanhempia kirjoja -- minulla olikin ajatuksena, että pitäisi tarttua niihin vanhempiin kirjoihin enemmän (parannettavaa tietty olisi!). Mutta kyllähän sitä eniten tulee luettua 2000-luvun kirjoja, koska urbaani fantasia (jota nähtävästi luen melkein eniten) on tämän hetken juttu.

30 päivää kirjoja -haasteen lisäksi aloitin tänä vuonna Opuscolo-blogin Vuosi Toven matkassa, Oksan hyllyltä -blogin Rikollisten jäljillä ja Le Masque Roguen -blogin Kirjabingo -haasteet. Kaikki haasteet jatkuvat edelleen ja vaikka en olekaan ollut niiden suhteen erityisen aktiivinen, tässä kesänä aikana olisi aikomus jatkaa niitä hyvillä mielin.

Kaikista aktiivisimmillani olin viime vuoden heinäkuussa, jolloin kirjoitin 8 postausta. Kirjoitukset kyllä koostuivat lähinnä 30 päivän kirjahaasteen kirjojen esittelyistä. Hyvänä kakkosena tulee tämän vuoden maaliskuu, jolloin kirjoitin 7 postausta, jotka olivatkin lähinnä kirja-arvosteluja. Keskimääräisesti kirjoitin 3,6 postausta kuukaudessa eli 0,9 postausta viikossa. Tässä voisin mielestäni parantaa. Yleensä minulla on ollut innostusta ja aihetta postata joka viikko, mutta laiskuus on monesti vienyt voiton. Ehkä pikku hiljaa saisin nostettua aktiivisuuteni ainakin siihen yhteen postaukseen viikossa!

Tähtiä olen jaellut varovaisesti; viiden tähden saaneita ei ole blogiin ilmestynyt vielä yhtäkään. Muutama 4,5 tähden kirjoja on toki ollut, mutta olen pyöristänyt ne neljään tähteen. Nyt olen siis onnistunut pistämään itselleni paineita viiden tähden antamisesta, kun en ole yhdellekään kirjalle sitä antanut...
Neljä tähteä olen antanut 10 kirjalle, kolme tähteä 9 kirjalle, kaksi tähteä 5 kirjalle ja yhden tähden 1 kirjalle. Käy järkeen, että yhden tähden kirjoja on noin vähän verrattuna muihin -- yleensä jos kirja on minusta noin huono, jätän sen suosiolla kesken. Kuitenkin jätin vuoden aikana kesken vain 4 kirjaa, olen siis lukenut keskimääräisesti paljon hyviä kirjoja. Vai onko 4 kirjaa paljon? En ole varma kuinka paljon olen jättänyt kirjoja kesken, kun en ole aikaisemmin pitänyt lukua lukemistani kirjoista.

MUITA TILASTOJA VUODEN AJALTA :

Paras ensimmäinen lause:
1. "Paljon myöhemmin, istuessaan selkä seinää vasten Motelli 6:ssa vähän Phoenixista pohjoiseen ja katsellessaan kohti lainehtivaa verilammikkoa Kuski pohti, oliko hän tehnyt kammottavan virheen." (Kylmä kyyti), tuon luettuaan oli vain pakko jatkaa lukemista, vaikka tiesinkin jo juonen ennestään.

2. "Vaikka vaihdokas ei sitä vielä silloin tajunnutkaan, hänen päätöksensä varastaa lohikäärme ja karata syntyi iltana, jona lapset kokoontuivat punomaan juonia valvojansa pään menoksi." (Rautalohikäärmeen tytär), aivan ihana lause, cliffhanger heti alkuun kuten edellisessä, mutta minä pidänkin siitä, että toiminta alkaa heti, harmi vain ettei loppukirja ollut yhtä hyvä kuin alku...

3. "Lehmusmetsän suuri kuningaskunta sijaitsi Aamun vuorten itäpuolella, maassa arvostettiin suuresti filosofeja ja luku viisi oli muodissa." (Lohikäärmeen prinsessa), heti ensimmäinen lause kertoo koko kirjan tyylin, prinssi ja prinsessa -tarinaa huumorilla.

Paras kansi:
1. Meg Cabot: Abandon (2011), periaatteessa melko klisee asetelma mutta silti kaunis kansi, joka herättää mielenkiinnon!
2. Thomas Harris: Punainen lohikäärme (1981), yksinkertainen mutta toimiva, värit natsaa, kirjassa puhutaan kannessa olevasta maalauksesta, joten minusta oli järkevää laittaa se myös kanteen.
3. Bill Willingham: Fables, Book One (2009), asetelma on toki hieman sekava, mutta minusta silti kaunis ja herättää mielenkiinnon, fontti on erityisesti ihana.

Parhaat kirjat:
1. Ursula Le Guin: Maameren velho (1968)
2. Ursula Le Guin: Atuanin holvihaudat (1971)
3. Thomas Harris: Uhrilampaat (1988)
4. J. K. Rowling: Harry Potter ja viisasten kivi (1997)
5. S. J. Watson: Kun suljen silmäni (2011)

Paras sarjakuva:
1. Kaoru Mori: Emma (2006-) [tästä saatan tehdä koontipostauksen myöhemmin]
2. Bill Willingham: Fables, Book Two (2010)
3. Bill Willingham: Fables, Book One (2009)

Eniten katseluita saaneet postaukset:
1. Ursula Le Guin: Maameren velho (1968), 296 katselua.
2. Bill Willingham: Fables, The Deluxe Edition, Book Two (2010), 154 katselua.
3. Ursula Le Guin: Atuanin holvihaudat (1971), 141 katselua.
4. Meg Cabot: Abandon (2011), 121 katselua.
5. Mirja Kivi: What's this? (2005), 105 katselua.

Eniten kommentteja saaneet postaukset:
1. 11 kysymystä ja vastausta, 6 kommenttia.
2. Tove Janssonin näyttely ja muut kuulumiset, 6 kommenttia.
3. James Sallis: Kylmä kyyti (2005), 6 kommenttia.
4. S. J. Watson: Kun suljen silmäni (2011), 6 kommenttia.
5. Coverflip - sukupuolipainotteiset kannet, 4 kommenttia.

Paksuin kirja:
1. Kami Garcia: Lumoava kirous (2009), 527 sivua.
2. Cassandra Clare: City of Fallen Angels (2011), 435 sivua.
3. Michael Swanwick: Rautalohikäärmeen tytär (1994), 429 sivua.

sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Kevään luetut 2014


Kun viime koontipostaukseen (joulu, tammi, helmi) olin lukenut 4 romaania, yhden sarjakuva-albumin ja kasan sarjakuvapokkareita, tein nyt hiukan parannusta. Viimeisen kolmen kuukauden aikana luin 5 romaania, 2 tietokirjaa, 1 kuvakirjan, 1 sarjakuva-albumin ja kasan muita sarjakuvia. Pääsin vihdoin aloittamaan Opuscolo-blogin Vuosi Toven matkassa -haasteen ja aloitin myös kaksi uutta kesää varten, Oksan hyllyltä -blogin Rikoksen jäljillä -lukuhaasteen ja Le Masque Rogue -blogin Kirjabingon.
Tässä siis maaliskuun, huhtikuun ja toukokuun luetut:

Ursula Le Guin:
Kaukaisin ranta (1972)
Tehanu (1990)

Tove Jansson:
Muumit ja suuri tuhotulva (1945)
Maailmanloppu tulee! (2007)

Mirja Kivi:
What's this? (2005)

Kami Garcia, Margaret Stohl:
Lumoava kirous (2009)

James Sallis:
Kylmä kyyti (2005)

S. J. Watson:
Kun suljen silmäni (2011)

Neil Gaiman:
The Books of Magic (2013)

_________________________

BLOGGAAMATTOMAT:

Rumiko Takahashi:
Inuyasha vol. 21-22 (Sangatsu Manga)

Tämän sarjakuvan lukeminen jäi taas kesken. Kun yksi pokkari puuttui kirjastoni valikoimista, päätin viheltää pelin poikki. Hyvää sarjakuvaa, koukuttava, ei siinä mitään, mutta tällaisten sarjojen ongelma on se, että ne jatkuvat liian pitkään. Ehkä joskus jatkan tätä taas.

Masashi Kishimoto:
Naruto vol. 28-62 (Sangatsu Manga)

Tämänkin sarjakuvasarjan ongelma on se, että se on turhan venytetty. Suomeksi tätä on ilmestynyt pokkareina 63 osaa ja Japanissa 68 ja se jatkuu edelleen. En ihmettele yhtään miksi monet eivät pidä tästä, sillä tarina on pilattu toistolla ja venytyksellä, mikä on toki yleistä tällaisissa "poikien sarjoissa". Tarina on hyvä, mutta pidän silti ihan mielelläni tauon lukemisesta ja odottelen rauhassa suomennoksia. Hyvä on hyvää, mutta liika on liikaa.

Anni Nykänen:
Mummo (2010, Sammakko)

Nopeasti sohvalla luettu. Aivan ihana piirrostyyli, taidokasta viivan käyttöä -- siitä pidin eniten. Itse huumori taisi silti mennä minulta vähän ohi... Muutama oikein loistokas heitto siellä kuitenkin minunkin mielestäni oli. Olen aika varma, että tämän lukeminen toimisi minulla paremmin, jos lukisin sitä viikoittain lehdestä; rauhassa, monta kertaa tavaten, arvostaen muutamaa ruutua kerrallaan.

Kaoru Mori:
Emma vol.1-2 (2006, Sangatsu Manga)

Muistan kun tämä ilmestyi, ajattelin silloin, että vaikuttaa liian yksinkertaiselta minun makuuni. Nyt päätin kuitenkin kokeilla ja ainakaan kahden ensimmäisen osan perusteella en ole vielä pettynyt. Mutta vielä on vaikea sanoa, onko tämä hyvä, siispä aion lainata ainakin pari pokkaria lisää. Rauhallista kerrontaa viktoriaanisen ajan Lontoosta, jossa varakkaan kauppiasperheen vanhin poika ihastuu palvelustyttö Emmaan.

_________________________

KESKEN JÄÄNEET:

Jätin kesken Salman Rushdien Harun ja tarinoiden meri -kirjan. Takakansi lupaili ihanuuksia: "yltää parhaiden satuklassikoiden ja seikkailukertomusten seuraan." Ajattelin, että tässä on uusi Peter Pan tai Liisa ihmemaassa! Mutta niin kuin usein käy, kun on suuria odotuksia, tälläkin kertaa petyin. Ei kirja huono ollut, mutta kiinnostavammat kirjat lopulta jyräsivät yli. Ehkä joskus tartun tähän uudelleen.