K10: Noitakirjoja

Kuukauden kymppikin meinasi kaikessa kiireessä unohtua, ja taisipa jopa jäädäkin välistä, mutta tässä se taas on. Halloweenin kunniaksi (ja koska en saanut luettua niin montaa kirjaa Le Masque Rogue -blogin Halloween-haasteeseen, vain tämän ja nämä) listasin noitakirjoja ja muutaman elokuvankin aiheeseen liittyen. Jotkut listan kirjoista olen lukenut, osaa taas en. Laitoin listalle kuitenkin vain sellaisia kirjoja, joista itse pidän tai jotka vaikuttavat minusta mielenkiintoisilta. Yritin aluksi listata vain wicca-fiktiota, mutta koska tietämykseni siitä on vielä niin vähäistä, otin mukaan myös "perinteisemmät" noitakirjat.

1. Cate Tiernan: Sweep-sarja (2001-2003). 15-osainen sarja kertoo teini-ikäisestä Morganista, joka päättää kokeilla wiccalaista rituaalia ystäviensä kanssa odottamattomin seurauksin. Sarjan 6 ensimmäistä kirjaa olen arvostellut täällä.

2. Celia Rees: Noitalapsi. Minun oli tarkoitus lukea tämä uudestaan Halloween-haasteeseen, mutten ehtinyt. Pidän tästä ja sen jatko-osasta paljon, jatko-osasta vähän enemmänkin. Realistinen tarina noidista, luulin sitä jopa todeksi.

3. Roal Dahl: Kuka pelkää noitia?. En ole ihan varma, mutta luulen lukeneeni tämän joskus. Tästä on tehty myös elokuva vuonna 1990, voisinpa oikeastaan katsoa myös sen, kunhan ehdin!

4. Alice Hoffman: Noitasisaret. En ole lukenut tätä kirjaa, mutta rakastin kirjaan perustuvaa elokuvaa nuorempana. Ihastuin elokuvassa juuri sellaiseen realistiseen noituuteen, mutta myös siihen romanttiseen puoleen, kun päähenkilö tekee loitsun löytääkseen rakastettunsa.

5. Isobel Bird: Circle of Three -sarja (2001-2002). Joku kuvaili tätä sarjaa Goodreadissa samanlaiseksi kuin Tiernanin Sweep-sarja sillä erolla, että kun Sweep on fantasiamaista, tämä on realistisempaa.

6. Monica Furlong: Wise Child [Doran #1] (1989). Jonkun mukaan Goodreadsissa tämä on käännyttänyt nuoria lukijoita wiccalaisiksi, minkä vuoksi en voi olla kiinnostumatta tästä. Sitä paitsi juoni kuulostaa oikein hyvältä! "In a remote Scottish village, nine-year-old Wise Child is taken in by Juniper, a healer and sorceress. Then Wise Child’s mother, Maeve, a black witch, reappears. In choosing between Maeve and Juniper, Wise Child discovers the extent of her supernatural powers—and her true loyalties."

7. James Clemens: Wit'ch Fire [The Banned and the Banished #1] (1999). Joku kehui tätä sarjaa netin syövereissä, ja vaikka kirjan Goodreads-info ei hirveästi kutkuta mielikuvitustani, se joku osasi kehua tätä kirjaa sillä tavoin, että aion antaa tälle kirjalle mahdollisuuden, jos se joskus tulee vastaan.

8. Tom Robins: Jitterbug Perfume (1984). Ei ilmeisesti yhtä "noitamainen" kirja kuin nuo muut, mutta löysin tämän kuitenkin Goodreadsin Wiccan/Pagan fiction suggestions -listalta. Suuri pistemäärä ja kirjan kuvaus herättivät mielenkiintoni.

9. Titus Hjelm (toim.): Mitä wicca on? (2005). Like Kustannuksen sivu lupaa tämän olevan "ensimmäinen suomalainen yleisesitys modernista noituudesta". Lukiessani Sweep-sarjaa en ole voinut olla miettimättä, mitkä asiat kuuluvat oikeasti wiccalaisuuteen ja mitkä ovat kirjailijan itsekeksimiä asioita. Minua siis kiinnostaisi jokin tämäntyyppinen tietokirja -- osaisiko joku kertoa tästä jotain tai kenties suositella jotain toista?

10. Heinrich Kramer: Noitavasara (2014). Törmäsin tähän ihanannäköiseen kirjaan kirjamessuilla ja kiinnostuin heti. Salakirjat niminen kustantamo julkaisi tänä vuonna kirjan Malleus Maleficarum - Noitavasara, jonka kirjoitti Heinrich Kramer vuonna 1486 täydelliseksi noitaoikeudenkäynnin käsikirjaksi, ja se vaikutti suuresti noitavainojen leviämiseen Euroopassa. Tämä "maailmanhistorian pahamaineisimmaksi kirjaksi" leimattu opus on siis pakko lukea jossain vaiheessa. Uskomatonta miten vain yksi kirja on ollut osallisena niin monen ihmisen kuolemaan... Eikun hetkinen.

-------------------------------------------------

Jätin listalta pois esim. Potterit, koska ne ovat jo kaikille tuttuja, ja Lumoavan kirouksen, koska en pitänyt siitä niin paljoa.

Mieleen tulee myös elokuvia ja tv-sarjoja aiheeseen liittyen, kuten esim. Hoffmanin kirjaan perustuva elokuva Lumotut sisaret (Practical Magic, 1998), jota pelkäsin ja rakastin lapsena, ja nuorten tv-sarja Noitapiiri (The Secret Circle, 2011-2012), jonka ensimmäisen (ja ainoan) kauden katsoin Netflixistä innoissani aiheesta johtuen, vaikkei sarja sen kummoisempi ollutkaan; sarja ilmeisesti perustuu L. J. Smithin (Vampyyripäiväkirjat) vuonna 1992 ilmestyneisiin kirjoihin. Elokuvan Noitapiiri (The Craft, 1996) olen myöskin nähnyt, vaikken muistakaan sen juonesta paljon mitään. Ja mitäs muita näitä on; Sabrina teininoita, Siskoni on noita...

Olisiko teillä suositeltavana noita-/wicca-aiheisia kirjoja tai elokuvia? Otan vinkit mielelläni vastaan!

Cate Tiernan: SWEEP-sarja, osat 1-6 (2001) & julkaisukohu

Book of Shadows, volume 1 (tammi, 2001), 176 s.
The Coven, Volume 2 (tammi, 2001), 185 s.
Blood Witch, Volume 3 (huhti, 2001), 202 s.
Dark Magick, Volume 4 (kesä, 2001), 186 s.
Awakening, Volume 5 (elo, 2001), 188 s.
Spellbound, Volume 6 (syys, 2001), 190 s.

Speak, Penguin Group
kansi: Lori Thorn (kirjat 1-3), Kristina Dvewell (volume 2 [kirjat 4-6])
kieli: englanti
mistä minulle: tilasin nettikirjakaupasta.
arvosana: ★★★

"Years from now I'll look back and remember today as the day I met him."

Arvostelen tämän sarjan kuusi ensimmäistä osaa tässä samassa postauksessa, koska luin nämä lyhkäiset kirjat putkeen enkä osaa erotella niitä toisistaan (varsinkin kun seuraava alkoi aina siitä mihin edellinen jäi). Olen kyllä kummistunut siitä, että nämä kirjat on eroteltu toisistaan näin kuin ne on, varsinkin kun nämä kuusi osaa (ja kahdeksanteen osaan asti) on kuitenkin ilmestynyt samana vuonna. Onko tässä haluttu tehdä mahdollisimman paljon rahaa vai onko kirjailijan kirjoittamaa tekstiä yksinkertaisesti vain toimitettu vain vähän kerrallaan, mutta kuitenkin haluttu laittaa jo käsitelty teksti markkinoille? En tiedä, mutta jos tämä sarja kiinnostaa, suosittelen ostamaan kolmen kirjan painoksia verrattaen siihen, että ostaisi jokaisen kirjan erikseen -- vaikka yksittäiskirjojen kannet ovat todella hienoja, rahaa säästyy selkeä määrä jos viitsii ostaa 3 kirjan versiot.

Vas. osat 4-6 yhdessä painoksessa, keskellä osa 2, oik. osa 3.

Olin näiden kirjojen pauloissa teini-ikäisenä. Innostuin näistä, koska wicca aiheena oli minulle täysin uusi, mutta mielettömän kiehtova enkä ollut löytänyt tällaista kirjallisuutta suomeksi. Kirjojen englanti oli vieläpä helppoa ja tarina oli niin helppolukuista, että päädyin tilaamaan ensimmäisen osan jälkeen monta kirjaa kerrallaan. Vaikka tämä sarja ei enää iske niin paljon kuin silloin, olen tyytyväinen että tilasin tätä.

Sweep-sarjan ensimmäinen osa, Book of Shadows, aloittaa Morgan Rowlandsin tarinan. 17-vuotias Morgan on tavallinen, ujo tyttö. Hän käy koulua parhaiden ystäviensä Breen ja Robbien kanssa, tekee tunnollisesti läksynsä, menee joka sunnuntai perheensä kanssa aamukirkkoon kunnon kristittynä. Hänen kouluunsa saapuu kuitenkin uusi poika, josta Morgan (ja kaikki muutkin) kiinnostuvat. Cal Blaire on karismaattinen, tulee kaikkien kanssa toimeen ja juttelee myöskin poikia ujostelevalle Morganille. Cal kertoo olevansa wiccalainen ja saa muutamia ihmisiä, mukaanlukien Morganin, kokeilemaan wiccalaista piiriä eräänä iltana. Wiccalainen elämä vie Morganin mennessään...

Stephen King: Carrie (1974)

Carrie (2013, 1. suom. painos 1987) / Carrie (1974)
Tammi
206 s.
kansi: Motion Picture Artwork And Photography
kieli: suomi (suomentanut Tuula Saarikoski)
mistä minulle: sain lahjaksi.
arvosana: ★★★

"Uutinen Westoverin (Ma.) Enterprise-viikkolehdessä 19. elokuuta 1966: KIVIÄ SATOI -Useat luotettavat henkilöt ovat kertoneet, että Chamberlainin kaupungin Carlinkadulla satoi elokuun 17. päivänä kiviä kirkkaalta taivaalta."

Sain Carrien pokkariversion jokin aika sitten lahjaksi, koska olin kiinnostunut siitä uuden elokuvaversion myötä. Halusin lukea kirjan ennen molempien elokuvien katsomista. En ole aikaisemmin lukenut mitään Stephen Kingiltä, vaikka ystäväni ovatkin suositelleet mm. Musta Torni -sarjaa ja olen ollut itse kiinnostunut Kingin Hohdosta (tämänkin elokuvaversio on minulta edelleen näkemättä, uskokaa tai älkää). Vaikka Kingin kirjoitustyyli ei ihan iskenyt, yllätyin ihan positiivisesti Carrien kohdalla.

Carriessa eletään 70-luvun loppua pienessä kaupungissa, jossa teini-ikäinen tyttö Carrie elää vanhoillisen ja ääriuskovaisen äitinsä kanssa, ja joutuu koulussa muiden, varsinkin tyttöjen, kiusaamaksi. Tarinaa kerrotaan eteenpäin Carrien ja hänen luokkatovereidensa näkökulmasta sekä tulevaisuuden lehtileikkein, jotka kertovat tapahtumasta "varjo joka räjähti".

Pidin tästä kirjasta, mutta en täysin ihastunut. Kingin tapaan kirjoittaa hahmojen tajunnanvirtaa sulkeissa häiritsi minua paljon, vaikka siihen vähän tottuikin. Silti kirjan loppupuolellakin minua häiritsi, että jouduin lukemaan nämä pilkuttomat ja pisteettömät tajunnanvirtalauseet pariin kertaan ennen kuin tajusin mitä niissä sanotaan. Muuten Kingin kirjoitustyyli oli ihan hyvä, pidin varsinkin hänen tavastaan antaa vihjeitä tulevasta tulevaisuuden lehtileikkeillä ja kirjojen sitaateilla. Harmi vain, että tiesin suunnilleen mitä lopussa tuli tapahtumaan, muuten tällä tarinaratkaisulla olisi saattanut olla enemmän vaikutusta tarinan tunnelmaan minun osaltani. Tästä tuli mieleen Lionel Shriverin Poikani Kevin (jonka olen tosin vain nähnyt elokuvana), jonka kanssa spoilaannuin samalla tavalla ja se pilasi minulta lopun osittain. En tosiaan tiedä johtuiko se tuosta spoilaantumisestani, mutta mielestäni lopputapahtumat olisivat voineet olla "dramaattisempia".

Katsoin Carrieen perustuvat elokuvat, vuoden 1976 version, joka ilmestyi pari vuotta kirjan ilmestymisen jälkeen ja vuoden 2013 version. Kummassakin tapauksessa olen sitä mieltä, että kirja oli parempi, mutta vertaillessani elokuvia keskenään, voin sanoa vuoden -76 elokuvan olleen parempi. Vanhemmassa versiossa elokuvan rakenne eroaa kirjasta sillä tavoin, että elokuvan alkupuolisko vaikuttaa ihan tavallisesti teinielokuvalta tyyliin "kiusattu ujo tyttö muuttuu kauniiksi ja saa paljon ystäviä", mutta muuttuukin sitten kauhu(maiseksi)elokuvaksi. Uskon, että tämä on ollut aikoinaan ihan hyvä ratkaisu, jos yleisö ei ole lukenut kirjaa. Jos yleisö on yllättynyt elokuvan sävyn muuttuessa, uskon sen olleen hienokin kokemus. Jotkut hahmot eivät tosin olleet minusta onnistuneita, esim. Carrien äiti ja John Travoltan näyttelemä Billy eivät olleet niin kamalia kuin kirjassa. Petyin katsoessani vuoden 2013 version, sillä se olikin vain uusi versio vuoden -76 elokuvasta, ei uusi versio kirjasta. Samat, huonotkin ratkaisut oli otettu mukaan. Chloë Grace Moretzin näyttelemä Carrie oli selkeästi huonompi kuin Sissy Spacekin Carrie. Se jos mikä oli vuoden -76 elokuvan vahvuus, Sissy Spacekin vahva eleetön näytteleminen.

Osallistun tällä kirjalla Le Masque Rogue -blogin lokakuun Halloween-haasteeseen.

Helsingin kirjamessujen 2014 tärpit

Huomenna se alkaa: nimittäin ihka ensimmäiset kirjamessuni! Opiskelijana sain 4 päivän lipun 20 euron hintaan, joten pakkohan se oli otettava. Jo nyt olen saanut kokea messujen iloja ja suruja: innostunut hihkuminen tulevista paneeleista... tajuten, että juuri ne kaikki joihin minä haluan mennä ovat tietysti päällekkäin. Ketuttaa siis jo etukäteen. Tätä iltaa olen viettänyt tutkien messulehteä ja yrittänyt ottaa jotain selkoa tulevien päivien ohjelmastani. Tässä suunnitelmiani, jakakaa suruni siinä, etten pääse punaisilla palloilla merkittyjä keskusteluja kuulemaan, koska jokin toinen vihreällä merkitty ohjelma veti minua enemmän puoleensa! Jos ehdin, kirjoitan myöhemmin messujen jälkitunnelmista erikseen.


TORSTAIN 23.10. TÄRPIT:

•10:00 Aino: Suomalaiset menestyskirjailijat maailmalla [lehti lupaa "kokemuksia meiltä ja maailmalta". Haastattelussa mukana Timo Parvela, Salla Simukka ja Leena Lehtolainen.]

•12:00 Kullervo: Tulevaisuudessa jokainen julkaisee itse kirjansa - vai julkaiseeko? [kustantajia ja kirjailijoita keskustelemassa siitä tarvitaanko kustannustoimittajia vielä; toivottavasti ovat ottaneet mukaan myös jonkun omakustannekirjailijan.]

•12:00 Kirjakahvila: Michael Booth, Pohjolan onnelat - karu totuus Suomesta, Ruotsista, Norjasta (ja Islannistakin)

•12:30 Wine Corner: 100 vuotta suomalaista animaatiota [suomalaisen animaation vaiheet ja nykypäivä.]

•13:00 Katri Vala: Tuula Karjalainen, Tove Jansson - tee työtä ja rakasta [tätä ei tarvitse selitellä; pakko päästä kuuntelemaan!]

•13:00 Aino: Kustantamon kulisseissa [mitä kustantamoissa tapahtuu ennen kuin käsikirjoitus on muuttunut kirjaksi? Tämä harmittaa ihan vietävästi, että on yhtaikaa Tove Jansson -ohjelman kanssa!]

•13:00 Wine Corner: Miten suomennokseni ovat syntyneet? Heikki Kaukoranta [sarjakuvan kääntämisestä. Miksi tämäkin on pitänyt laittaa päällekkäin Tove Janssonin kanssa! ärrinmurrin.]

•14:00 Wine Corner: Miten suomennokseni ovat syntyneet? Juhani Lindholm [tätä sentään ehdin kuuntelemaan, vaikka tuo sarjakuvan kääntäminen kiinnosti yhtä paljon...]

•14:00 Takauma: Suomalainen kansanusko - samaaneista saunatonttuihin [tämä nyt jää kuulematta, mutta voinpahan aina lainata Risto Pulkkisen samannimisen kirjan - jonka uuden painoksen kansi on muuten vietävän hieno!]

•16:00 Kullervo: Kirjallisuutta Kiinasta - Han Han ja muita kirjallisuuden helmiä [sinologi Pertti Seppälä ja suomentaja Rauno Sainio keskustelevat kaikesta kiinalaisesta. En ole lukenut kiinalaista kirjallisuutta, mutta aihe kiinnostaa.]

•16:00 Katri Vala: Tiina Raevaara - Laukaisu [Raevaara on tutkinut perhesurma-ilmiötä romaanissaan. Annami bloggasi tästä kirjasta aikaisemmin tänä vuonna ja se on siitä asti kutkutellut kiinnostusta. Nyt valitettavasti jää kuitenkin väliin tämä paneeli.]

•17:00 Kullervo: Kriitikot vs. kirjabloggaajat [tätä on tietysti pakko mennä kuuntelemaan :D Kiinnostavaa kuulla minkälaisen näkökulman paneeli saa aikaiseksi. Mukana ainakin kirjablogi Kirjasfääri.]

--------------------------------------------
Torstainen messupäivä on nyt selvitty ja olen vähän viisaampi seuraavaa päivää varten. 1) Juo enemmän vettä. 2) Ohjelman missaaminen ei ole maailmanloppu. Paneeleissa toki keskusteltiin todella mielenkiintoisista aiheista ja opin jonkin verran uusia asioita, mutta suurimmaksi osaksi paneelien keskustelut olivat pintaraapaisuja ko. aiheesta, lähinnä ajanpuutteen vuoksi. Tuula Karjalaisen haastattelun peruminen harmitti kyllä vietävästi, se täytyy sanoa. Sitä odotin ehkä eniten (ainakin torstain) ohjelmasta. Syytä perumiselle ei kerrottu, enkä ole löytänyt mitään lisätietoakaan netistä saako haastattelu esim. uuden ohjelmapaikan. Onko joku täällä viisaampi? Tässä kuitenkin huomisen eli perjantain messutärpit (melkeinpä jokaiselle tunnille olisi jotain, mutta koska saan huomenna messukaverin ja syödäkin toki pitäisi, mitä luultavimmin skippaan osan ohjelmista):

PERJANTAI 24.10. TÄRPIT:

•11:00 Mika Waltari: Itsensä valjastajat ["säilyykö suomalainen käännöskirjallisuus korkeatasoisena?" -- erittäin mielenkiintoinen kysymys, siis miksi tälle paneelille on varattu aikaa vain puoli tuntia??]

•12:00 Louhi: Maailmanmatka ja maailmantuska [köyhyydestä ja kurjuudesta, johon törmää matkoilla; voiko siihen vaikuttaa? Mukana Mondo-lehden päätoimittaja sekä Riku&Tunna.]

•13:00 Aino: Käsikirjoituksesta kirjaksi [kirjailijan ja kustantamon yhteistyöstä, mukana WSOY:n kustannuspäällikkö, Gummeruksen viestintä- ja markkinointijohtaja ja Nemon kustantaja. Vaikka en ole koskaan kirjoittanut mitään edes pöytälaatikkoon, kirjan tekemisen prosessi kiinnostaa, ties sitä vaikka joskus kirjan pyöräyttäisi...]

•13:00 Wine Corner: Miten käännökseni ovat syntyneet? [haastateltavana Sofi Oksasta ruotsintanut Janina Orlov. Tämä kiinnostaisi myös todella paljon, mutta totesin tänään torstaina, että Wine Cornerin puolituntiset haastattelut tuntuvat erittäin lyhyiltä, eikä niistä saa niin paljon irti kuin haluaisin -- siksi valitsen mieluummin tunnin paneelin.]

•14:00 Aleksis Kivi: Yksi kulttuuri, monta kansaa vai yksi kansa, monta kulttuuria ["onko suomalainen kulttuuri köyhtymässä vai rikastumassa?", mukana kirjailijoita, kulttuurivaikuttajia, poliitikkoja.]

•14:00 Aino: Lähtölaukaus: kohti kirjan vuotta 2015! Kestääkö kirja? [kirja-alan tulevaisuudesta keskustelemassa mm. Sofi Oksanen.]

•14:00 Louhi: Kirjakallion lukupiiri [Rikun & Tunnan Madventuresin maailmanselitys.]

•16:00 Kullervo: Suomentaminen - mission impossible ["filosofian, antiikin tekstien ja runouden suomentajat keskustelevat 'mahdottomien' tekstien suomentamisesta." Ehkä nyt on jo tullut selville, että kääntäminen kiinnostaa minua...]

•17:00 Louhi: Mikä on Wyvern suomeksi? [spekulatiivisen fiktion suomentamisesta. Joo kyllä tämä aihe kiinnostaa :D]

•17:00 Kullervo: Yhteisöllinen kirjoittaminen muuttuvassa kirjallisuusmaailmassa [tästä en tiedä oikeastaan mitään ennakolta, joten se olisi varmasti mielenkiintoista kuultavaa, mutta Louhin ohjelma vei nyt voiton.]

•17:30 Aleksis Kivi: Ankkamestari Don Rosa [tämäkin haastattelu kiinnostaisi Don Rosan fanina, mutta ehkä hän ei ehdi sanomaan mitään kivaa puolen tunnin aikana, eihän...?]

•19:00 Eino Leino: Eun Sun Kim - Yhdeksän vuoden pako helvetistä [Eun Sun Kimin haastattelu hänen elämästään P-Koreassa ja hänen paostaan sieltä, Kimiltä on ilmestynyt myös samanniminen kirja, jonka luen kunhan kirjaston varauslistat lyhenevät.]

•19:00 Louhi: Mitä on scifi-fandom?  [saadaanko Suomeen Worldcon v. 2017? En ole koskaan osallistunut Worldconiin enkä siis tiedä millainen se tarkalleen on, mutta toivon silti että se saataisiin Suomeen!]

--------------------------------------------
Myöskin perjantai selvitty! Yhtä rankka oli tämäkin päivä, tosin eri syistä. Eilen juoksin ohjelmissa, tänään enemmän tuijotin silmät pyöreinä myyntipöytiä. Kaikkiin ohjelmiin en ehtinyt, ja yksi oli taas peruttu. Lauantaina otankin vähän rennommin ja aion enemmän hengailla, koska ohjelmassa ei ollut paljon "tuonne-on-pakko-päästä"-paneeleita. Tässä kuitenkin lauantain vinkit:

LAUANTAI 25.10. TÄRPIT:

•12:00 Takauma: Mitä on suomikumma? [niin mitäs se on? Keskustelussa mukana ainakin J. Pekka Mäkelä.]

•13:00 Aino: Miten tullaan kirjailijaksi? [kirjailijoita, kustantaja ja kustannustoimittajat keskustelemassa siitä mitä tapahtuu käsikirjoituksen hyväksymisen jälkeen.]

•13:00 Katri Vala: Helen Svensson ja Sophia Jansson - Kirjeitä Tove Janssonilta ["mitä uutta opimme Tovelta kirjeiden kautta?]

•14:00 Aleksis Kivi: Ensimmäisen kirjan huuma ja katumus [keskustelua esikoisteoksista, messulehdessä ei tosin lue ketkä ovat keskustelussa mukana. Päätän paikan päällä menenkö tähän vai enkö, riippuen vieraista.]

•16:00 Wine Corner: Monikielisyys ja kirjailijuus ["millaista on julkaista kaunokirjallisuutta muulla kuin omalla äidinkielellään", onpas mielenkiintoinen kysymys! Mukana saksalais-venäläinen ja suomenruotsalais-venäläinen kirjailija.]

•16:00 Aino: Renata Pepicelli - Islamin huntu [paljon meteliä aiheuttavasta vaatekappaleesta keskustelemassa kirjailija itse, toimittaja, Suomen islamilaisen neuvoston varapuheenjohtaja ja kulttuurikouluttaja. Samanniminen kirja on kiinnostanut minua siitä asti kun se suomennettiin, toivottavasti pääsen myös lukemaan sen piakkoin. Ehkä saan paneelista lisäpontta!]

--------------------------------------------
Lauantaina alkoi jo huomata, että messut alkavat väsyttää -- onneksi siis ei ollut paljon minua kiinnostavaa ohjelmaakaan. Sunnuntaina vähän sama juttu; ne jotka kiinnostavat, ovat tietysti kaikki melko päällekkäin, mutta selkeästi yksi ylitse muiden kiinnostaa, joten hiuksia ei tarvitse repiä irti. Lauantai meni vähän väsynein, mutta oikein lepposin mielin. Uskaltauduin jopa kysymään kysymyksen Sophia Janssonilta Kirjeitä Tove Janssonilta -paneelin jälkeen (siitä lisää tulevassa messukoostepostauksessa). Huomenna otetaan vielä viimeinen roundi ja sitten pääsee lepäämään koulumaailmaan (eli ei pääse).

SUNNUNTAI 26.10. TÄRPIT:

•13:00 Aino: Kustantamon kulisseissa [tämä on ilmeisesti sama ohjelma kuin se torstainen, mihin en päässyt, nytpä pääsen jee!]

•14:00 Aino: Tove Jansson, monitaituri [Helen Svensson, Sophia Jansson, Tuula Karjalainen ja Sirke Happonen keskustelevat Tove Janssonista. Tuula Karjalaisen torstainen haastattelu peruttiin, toivottavasti hän kuitenkin pääsee tähän paneeliin mukaan.]

•14:00 Takauma: Ohjeita lohikäärmeiden kasvattajille [haastateltavana Emilia Lehtinen, nuorten fantasiakirjailija. "Eroavatko kotimaiset lohikäärmeet ja fantasia kansainvälisistä lajikumppaneistaan?"]

•14:00 Kirjakahvila: Kirjasta elokuvaksi [Anna-Leena Härkönen ja kustannuspäällikkö Jaana Koistinen keskustelevat aiheesta.]

•16:30 Aleksis Kivi: Riku ja Tunna - Madventuresin maailmanselitys

Rikoksen jäljillä -haasteen kooste

(c) Oksan hyllyltä

Oksan hyllyltä -blogin MarikaOksa järjesti kesän kunniaksi Rikoksen jäljillä -haasteen ja haaste kuului näin:

"Rikoksen jäljillä -lukuhaaste, jossa haastetaan lukemaan fiktiivistä kirjallisuutta, joka käsittelee rikoksia, niiden tutkintaa, tutkijoita, rikollisia ja heidän motiivejaan. Haaste päättyy syyskuussa 2014 eli 30.9.2014. Tietokirjat on tällä kertaa rajattu haasteen ulkopuolelle, eli Rikoksen jäljillä -haasteessa pysytään fiktion parissa ja ratkotaan kaunokirjallisia, kuvitteellisia rikoksia."

Päätin tarttua haasteeseen, sillä kirjabloggausharrastukseni aikana olen tutustunut ensimmäistä kertaa joihinkin dekkareihin ja pitänyt niistä. Olin päättänyt muutenkin jatkaa tämän genren tutkimista, joten tämä haaste ei ollut minulle vaikea aloittaa. Vaikeaa oli kuitenkin löytää tarpeeksi kiinnostavia kirjoja; minulla on nimittäin edelleen jonkinasteinen epäluulo dekkareita kohtaan. Mikä tahansa dekkari ei siis kelpaa. Monissa tämän lajin edustajissa kun on selkeitä dekkarikliseitä, jotka minua ärsyttävät. Jos kirja on kuitenkin hyvin kirjoitettu, ja se pystyy minut yllättämään, kliseet on helpompi sivuuttaa. Onnistuin kuitenkin löytämään hyviä dekkareita tähän haasteeseen ja luulenpa löytäneeni itselleni tutun ja turvallisen vakiosarjankin (Adler-Olsenin sarjan Ryhmä Q)!

LUKEMANI JÄNNÄRIT:

Toukokuun alkupuolella sain luettua loppuun James Sallisin Kylmän kyydin (2005), jonka lukemisesta nautin, vaikka hetki menikin saada Sallisin tyylistä kiinni. Täysin puolueettomasti en pystynyt tätä lukemaan tai kirjoittamaan arvostelua, koska rakastan elokuvaa Drive, joka perustuu tähän kirjaan. Sallis on ilmeisesti kirjoittanut tälle kirjalle myös jatko-osan Driven, jonka aion tietysti hankkia jossain vaiheessa käsiini, oli se sitten hyvä tai ei.

Heinäkuussa sain luetuksi loppuun Lars Keplerin Hypnotisoijan (2009), jonka paksuuden kanssa minulla oli hiukan ongelmia. Alkupuolen jaarittelu meinasi saada minut jopa lopettamaan, mutta tämä haaste antoi minulle voimia jatkaa. Ja kyllähän kirja loppujen lopuksi ihan hyväksi jännäriksi paljastui.

Elokuussa luin Jussi Adler-Olsenin Vangin (2007) [Ryhmä Q #1], jonka itsepäiseen etsivään ihastuin. Juuri sen takia seuraavan osan aloittaminen oli niin helppoa; ajattelin että vaikka juoni vaihtuukin, ainakin Carl Mørck olisi mukana.

Syyskuussa luin Jussi Adler-Olsenin Metsästäjät (2008) [Ryhmä Q #2]. Tästä en pitänyt niin paljon kuin edellisestä, mutta samantasoista viihdettä ja juonenkäänteitä tässäkin oli. Hyvillä mielin jatkan sarjan 3. osaan, heti kun olen pitänyt jonkinpituisen hengähdystauon.

(Luin toukokuussa myös S. J. Watsonin Kun suljen silmäni (2011), mutta olen vähän epävarma laskettaisiinko sitä mukaan tähän haasteeseen, joten jätän sen pois.)

Yhteensä sain siis luettua 4 jännäriä!

Enemmänkin oli tarkoitus lukea, mutta ei se mitään; nytpä on valmiina monta hyvältäkuulostavaa kirjaa odottamassa, kun seuraavan kerran tulee dekkarinälkä!

Jussi Adler-Olsen: Vanki (2007) & Metsästäjät (2008)

Vanki [Osasto Q #1] (4. painos, 2013) / Kvinden i buret [Afdeling Q#1] (2007)
Gummerus
424 s.
kansi: Tuomo Parikka (suunnittelu)
kieli: suomi (suomentanut Katriina Huttunen)
mistä minulle: sain lahjaksi.
arvosana: ★★★★

"Hän raapi sormenpäänsä verille sileitä seiniä vasten ja hakkari nyrkeillään paksuja ikkunoita, kunnes ei enää tuntenut omia käsiään."

MarikaOksan Rikoksen jäljillä -haaste auttoi minua löytämään tämän kirjan ja innosti minua kokeilemaan sitä. Haaste avasi silmäni kiinnittämään enemmän huomiota dekkareihin ja silmiini sattui Jussi Adler-Olsenin erittäin jännittävältä kuulostava kirja Pullopostia. Tajutessani kuitenkin sen olevan sarjan 3. osa, päätin aloittaa ensimmäisestä. Sain ensimmäisen osan, Vangin, äidiltäni lahjaksi ja se osoittautuikin erittäin hyväksi dekkariksi! Ainakin tällaiselle, joka ei ole (vielä) lukenut paljon jännäreitä.

Vanki kertoo yhtaikaa lomittain kahden ihmisen tarinaa. Se kertoo kauniista poliitikosta, Merete Lynggaardista ja tapahtumasta, joka muuttaa hänen elämänsä täysin -- ja juuri sairaslomalta palanneen murharyhmäetsivästä, Carl Mørckistä, jonka uutena tehtävänä on selvittää vanhoja rikoksia. Carl aloittaa ensimmäisen tutkimuksensa kauniista poliitikosta, joka katosi 5 vuotta sitten...

Aloitin tämän dekkarin lukemisen junassa, mistä minulle tulikin tapa. Tämä kirja sopikin loistavasti 15min mittaisiin lukujaksoihin; ehkä en sen takia kiinnittänyt paljon huomiota esimerkiksi kirjoitustyyliin, mutta muuten lukemisen katkeaminen jatkuvasti ei haitannut tippaakaan. Pysyin mukana juonessa ja sain jännittää joka päivä miten juoni tihenisi. Ihan varauksetta en Carl Mørckiin ja tarinaan kuitenkaan ihastunut. Carl tuntui juuri sellaiselta ärsyttävän kliseiseltä pullealta etsivältä, joita vilisee dekkareissa. Jossain vaiheessa huomasin kuitenkin pitäväni tästä suutaan soittavasta poliisista ja halusin skipata Merete-luvut, jotta pääsisin lukemaan siitä kuinka Carl ja hänen ihastuttava apulaisensa Assad selvittävät rikosta eteenpäin.

Täysiä pisteitä en tälle kirjalle kuitenkaan antanut, sillä vaikka tämä olikin minun mittapuullani todella hyvä dekkari, ei se silti kilpaile lempikirjojeni kanssa. Pisteitä vähensi myös se, että luulen etten tule lukemaan tätä enää uudelleen. Eikös dekkarien viehätys piile siinä, että voi arvailla mukana miten rikos selvitetään? Toisella lukukerralla tämä ei enää onnistuisi. Tämä oli kuitenkin lukemisen arvoinen ja erittäin hyvää viihdettä! Ja juuri sen vuoksi minun täytyikin jatkaa heti suoraan toiseen osaan...

----------------------------------------------

Metsästäjät [Osasto Q #2] (3. painos, 2014) / Fasandræberne [Afdeling Q #2](2008)
Gummerus
451 s.
kansi: Tuomo Parikka (suunnittelu)
kieli: suomi (suomentanut Katriina Huttunen)
mistä minulle: ostin nettikirjakaupasta.
arvosana: ★★★

"Laukaus kajahti taas puunlatvojen yläpuolella."

Tämä piti siis saada käsiin heti. Suosiota tällä sarjalla näyttää olevankin, sillä jokaikinen teos oli lainassa kirjastoista. Viime aikoina ei ole ollut yhtäkään kirjaa, jonka kirjaston varausaikaa en olisi jaksanut odottaa, mutta tämän päätin ostaa itselleni. Olin tullut jo riippuvaiseksi päivittäisistä junalukemisjaksoista!

Metsästäjät jatkaa Carl Mørckin työskentelyä vanhojen rikosten parissa. Tällä kertaa vuorossa on 20 vuotta sitten tapahtunut kaksosten murha, jonka tekijä istuu vankilassa. Kuitenkin joku haluaa Carlin ottavan tapauksen uudelleen tutkittavaksi -- mutta miksi?

Kun edellisessä osassa murhaajaa arvuuteltiin kilvan etsivän kanssa, tällä kertaa murhaaja on alusta asti tiedossa. Mitään yllätyksiä ei siis siltä osin ole luvassa, mutta jännittämistä silti piisaa, kun seurataan Carlin tutkimusten etenemistä. Tämä kirja jatkui samaan malliin kuin edellinenkin; jännittävä juoni, huumoria, viittauksia suurempaan taustajuoneen, viihdettä. Tälle annoin kuitenkin yhden tähden vähemmän, sillä tarinan aihepiiri oli minun makuuni vähän liian raaka (kertoo ehkä jotain, kun sanon että murhaajan lempielokuva on Kellopeliappelsiini). Tuli liikaa iholle, jos näin voin sanoa. Dekkareita lukiessa on kiva jännittää, mutta jos homma menee liian väkivaltaiseksi tai realistiseksi, lukukokemuksesta tuleekin ahdistava. Toki ahdistava lukukokemuskin voi olla hyvä, mutta dekkareita lukiessani viihde on yleensä se mitä minä haen.

P.S. Pidän molemmista kansista, vaikka ne ovatkin samankaltaisia. Yleensä inhoan sitä, kun "massakirjailijoiden" kannet ovat kuin kopioita toisistaan, mutta tässä tapauksessa pidän siitä, että jonkinlainen jatkuvuus/samankaltaisuus on pidetty mielessä. Heti kun näkee nuo kohtalokkaat silmät kannessa, joka on jaettu vinosti kahtia, tietää että kyseessä on Adler-Olsenin kirja.

P.P.S. Vaikka viihdyinkin näiden kirjojen parissa, en ihan heti jatka 3. osaan Pullopostia (vaikka nimenomaan se minua alunperin kiinnosti, hah). Pieni tauko on paikallaan, etten saa Carl+Assad-ähkyä.

P.P.P.S. Kirjailija on kertonut sarjasta tulevan 10-osainen, ja tanskaksi kirjoja näyttää ilmestyneen ilmeisesti 6 (jes! vihdoinkin hyvä dekkarivakisarja löydetty!).