tiistai 20. toukokuuta 2014

S. J. Watson: Kun suljen silmäni (2011)

Kun suljen silmäni (2012) / Before I Go to Sleep (2011)
Bazar
385 s.
kansi: ?
kieli: suomi (suomentanut Laura Beck)
mistä minulle: kirjastosta.
arvosana: 

"Makuuhuone on outo, vieras."

Kirjoihin kadonnut -blogin Aletheia bloggasi tästä kirjasta viime vuoden puolella, ja kiinnitin siihen huomiota, koska olin itsekin bongaillut kirjan kantta kirjakaupassa. Aletheian esittely kuulosti mielenkiintoiselta, ja koska se muistutti minua Memento-elokuvasta, kirja päätyi heti lukulistalleni. Pidin kirjasta paljon ja annoin sille neljä tähteä, viidestä tähdestä kirja jäi paitsi vain yhden syyn vuoksi.

"Kuinka tiedät kuka olet, jos et muista menneisyyttäsi etkä tiedä, keneen voit luottaa? Tervetuloa Christinen elämään." Christine on 47-vuotias nainen, joka herää joka aamu tuntemattoman miehen vierestä; mies joutuu kertomaan joka aamu olevansa tämän aviomies. Christinellä on onnettomuuden seurauksena tullut aivovaurio, jonka vuoksi hän ei muista kerrallaan kuin yhden päivän -- nukahdettuaan tapahtumat pyyhkiytyvät hänen mielestään pois. Kirja alkaa siitä, kun aviomiehen lähdettyä töihin Christine saa tohtori Nashiksi itseään kutsuvalta mieheltä päiväkirjan, jonka Christine on kuulemma kirjoittanut. Hän alkaa lukea päiväkirjaa, mutta pian hän huomaa, että todellisuus ja päiväkirjan tapahtumat eivät aivan täsmää...

Pidin tästä kirjasta paljon. Sen sisälle pääsi nopeasti, sillä Christine aloittaa puhtaalta pöydältä elämänsä kanssa, ja Christine ja lukija pääsevät yhdessä kasaamaan hänen elämänsä paloja. Jo ensimmäinen luvun lopussa oli kutkuttava cliffhanger, mikä pisti minut jatkamaan sängyssä lukemista, vaikka minun olisi pitänyt mennä nukkumaan ajoissa. Tämä oli minulle pitkästä aikaa sellainen kirja, jonka juonikuvioista oli pakko keskustella (lue: huudella "et ikinä arvaa mitä nyt tapahtui!") avokin ja kenen tahansa kanssa, joka jaksoi kuunnella. Tämä kirja tuli minulle kyllä juuri sopivaan aikaan; tämä oli oikein hyvä, kutkuttava kesälukemiskirja.

Kuten Aletheia sanoikin, tässä oli jonkin verran toistoa, mutta loppujen lopuksi se ei minua haitannut, koska se sopi tarinaan -- Christine sentään joutui opettelemaan elämänsä kuviot joka päivä uudestaan. Kirjan lopussa kerrotaan, että tämä on Watsonin esikoisteos ja että hän kirjoitti sen kirjoituskurssilla. En ole aikaisemmin kiinnittänyt suurta huomiota siihen onko teos kirjailijan ensimmäinen ei, mutta kuten kannessa kehutaan, Kun suljen silmäni oli kyllä todella hyvä esikoisteokseksi. En ole vieläkään jakanut yhtäkään viittä tähteä (monta neljää ja puolikasta on ollut, mutta koska en harrasta puolikkaita, ovat ne jääneet nelosiksi), mutta tässä oli yksi todella lähellä. Yhden tähden nappasin pois loppuratkaisun takia. Se ei ollut missään nimessä huono -- pisteitä lähti sen takia, ettei se yllättänyt minua! Voi että, kun minua harmitti etten päässyt yllättymään! Olisin niin kovasti halunnut. En ollut täysin varma arvailuistani ja ne muuttuivat tiuhaan tahtiin, mutta lopulta olin sittenkin arvannut oikein. Loppu lässähti siis sen verran, että jäi hiukan harmittamaan.

P.S. Tähän kirjaan perustuva elokuva tulossa tänä vuonna syyskuussa, pääosassa Nicole Kidman, Mark Strong ja Colin Firth. En malta odottaa! (En muuten suosittele edes vilkaisemaan elokuvan imdb-sivua, sieltä löytyy pieniä spoilereita.)

P.P.S. Mietin voisinkohan osallistua tällä Oksan hyllyltä -blogin Rikoksen jäljillä -haasteeseen... En ole aivan varma, mutta en voi tätä pohtia ääneenkään spoilaamatta kirjaa :D Pitää miettiä asiaa.

6 kommenttia:

  1. Minun suhtautumiseni kirjaan jäi hieman nuivaksi juuri loppuratkaisun vuoksi. Minusta jännityskirjan pitäisi yllättää. En vain päässyt yli siitä, että en yllättynytkään, vaikka idea olikin ihan mielenkiintoinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä nautin kirjan alkupuolen lukemisesta ja arvailuista sen verran, että loppua lukiessa tuli vain sellainen fiilis että "ai". Mutta kyllähän jännärin pitäisi yllättää! Ehkä vielä löydän sellaisen dekkarin, joka on sekä hyvä että yllättävä...

      Poista
  2. Oih, kuulostaa hyvältä! Tämä taitaa mennä nyt sinne mun kesädekkarilukemistoon :) Jotenkin erityisesti tykkään aina kaikista muistinmenetysjutuista, niin elokuvissa kuin kirjoissakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että innostuit! Tämä sopii kyllä hyvin kesälukemiseksi :)
      Sama minulla. En malta odottaa, että näen tästä tehdyn elokuvan, kiinnostaa miten ovat toteuttaneet jotkut kohdat.

      Poista