Näin se aika kiitää. Vaikka tuntuu siltä, etten ole ehtinyt lukea yhtään mitään viime aikoina, niin kyllähän tässä listassa silti muutama kirja on. Listasin myös muutaman sarjakuvan, josta en blogannut. Tässä siis lukemani kirjat (ja sarjakuvat) joulukuun (2013), tammikuun ja helmikuun (2014) ajalta:
Patricia C. Wrede:
Lohikäärmeen etsintä (1991)
Bill Willingham:
Fables, The Deluxe Edition, Part Two (2010)
Meg Cabot:
Abandon (2011)
Ursula K. Le Guin:
Maameren velho (1968)
Atuanin holvihaudat (1971)
_________________________
BLOGGAAMATTOMAT:
Rei Hiroe:
Black Lagoon vol. 1-5 (alunperin 2002-, Suomessa 2009-)
Tämä väkivaltainen "nuorten miesten" sarjakuva kertoo sekalaisesta palkkasoturiryhmästä, joka toimii Kaakkois-Aasian merillä 1990-luvulla.
Olin tästä innostunut teini-ikäisenä, mutta jostain syystä sarja jäi kesken. Päätin yrittää uudelleen, mutta huonoin tuloksin. Tarina oli alusta asti väkivaltainen, mutta kun soppaan heitettiin mukaan pedofiliaa ja murhaavia lapsia, minulta meni lukemisesta maku. Voin uskoa, että sarjassa myöhemmin ilmenee syvällisempikin tarina, mutta tässä vaiheessa tapahtumat tuntuivat vain huomionhaulta, tyyliin "mitäs shokeeraavaa keksisi tällä kertaa".
Rumiko Takahashi:
Inuyasha vol. 1-20
Tämän tarinan keskiössä on 15-vuotias uudelleensyntynyt papitar ja puolidemoni, jotka seikkailevat Sengoku-kauden (1450-1600) Japanissa.
En oikein innostunut tästä tämän ilmestyessä, mutta nyt voisin ahmia tätä tarinaa koko ajan! Hahmoista löytyy jopa syvyyttä, vau. Tarinassa on kauhupiirteitä, mikä vuoksi se ei aivan lapsille sovi, ja siitähän minä tykkään. Tarina pitää myös romantiikannälkäisen puoleni kylläisenä. Sitä ei ole liikaa eikä se ole kliseistä, ja jos se välillä siihen suuntaan viittaakin, on aika mätkiä hirviöitä. Oiva yhtälö minulle! Vähän tosin on ollut näkyvissä toistoa, joten saa nähdä kuinka kauan sarja pysyy hyvänä.
Yuu Watase:
Fushigi Yuugi vol. 1-3
Tässä 15-vuotias tavallinen koulutyttö lukee outoa kirjaa, jolloin päätyy keskiaikaista Kiinaa muistuttavaan maailmaan, jossa häntä pidetään legendaarisena rauhaa tuovana Suzakun neitona.
Tämänkin otin uudelleen luentaan. Muistaakseni tämä oli ensimmäisiä romanttisia sarjakuvia, joita luin, ja olin aivan tämän lumoissa sen ilmestyessä. Nyt vanhempana lumoa ei löydy. Suoraan sanottuna vain kliseistä tyttöjen sarjakuvaa.
__________________________
KESKEN JÄÄNEET:
Jätin kesken Patricia C. Wreden Lohikäärmeen retkikunnan. Alusta alkaen oli samanlainen fiilis kuin edellistäkin kirjaa luettaessa, mutta silti päätin antaa kirjalle mahdollisuuden ja pakotin itseni jatkamaan. Luin kirjaa aika nopeasti puoleen väliin asti, mutta sitten luovutin, koska en vain löytänyt enää mitään syytä jatkaa. Ihan ok tarina ja nuorempana olisi varmasti iskenyt paremmin, mutta jatko-osat eivät vain pysyneet yhtä hauskoina kuin ensimmäinen osa.
Aloitin myös lukemaan Mats-Eric Nilssonin Aitoa ruokaa La petite lectrice -blogin Katrista esimerkkiä ottaen. Teksti on tosiaan kuitenkin aika rankkaa (jopa pientä pakokauhun fiilistä on ollut ilmassa...), joten pyrin lukemaan kirjaa pikku hiljaa enkä usko että se koskaan blogiini päätyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti